Siirry sisältöön
Airut 4/2024
Kiikarissa

Näkövammaisbarometri tekeillä – sinulle saatetaan soittaa

Pöydän ääressä istuu kolme naista. Keskimmäinen nauraa.
Näytä kuvan suurikontrastinen versio Näytä kuvan normaali versio Suurena kuvaa
Näkövammaisbarometri selvittää Suomen näkövammaisten arkea ja hyvinvointia.
Kuva: Laura Oja

Näkövammaisten liitto teettää syksyllä historiansa ensimmäisen näkövammaisbarometrin, jolla selvitetään Suomen näkövammaisten arkea ja hyvinvointia. Tutkimuksen toteuttaa Suomen Kyselytutkimus Oy.

Tietoa tutkimukseen kerätään verkkokyselyllä sekä puhelinhaastatteluina niiden osalta, jotka eivät käytä internetiä. Puhelinhaastatteluja soitetaan arkisin klo 12–20 ja lauantaisin klo 12–18, ja jokaista haastateltavaa tavoitellaan vähintään kolme kertaa.

Tutkimus tehdään 1.–31. lokakuuta. Jos saat tuolloin sähköpostitse linkin kyselyyn tai haastattelusoiton, autat koko näkövammaisyhteisöä vastaamalla siihen.

Yhteystiedot ovat peräisin liiton jäsenrekisteristä ja yhteistyökumppanien asiakasrekistereistä niiden näkövammaisten osalta, jotka ovat sallineet yhteystietojensa käytön tutkimuksiin.

Lisää tietoa: Aatu Komsi, puh. 050 475 1110, aatu.komsi@nakovammaistenliitto.fi

Kaksi naisurheilijaa.
Näytä kuvan suurikontrastinen versio Suurena kuvaa
Iida Lounela (vas.) ja Katja Karjalainen.
Kuva: Suomen Paralympiakomitea

Pariisin paralympialaisissa kaksi näkövammaisurheilijaa

Kesäparalympialaiset ovat parhaillaan menossa Pariisissa ja päättyvät 8. syyskuuta. Suomen joukkueessa on yhteensä 16 urheilijaa kuudesta eri lajista. Yleisurheilijoita joukkueessa on kahdeksan.

Näkövammaisia urheilijoita on kaksi: kouluratsastaja Katja Karjalainen ja pituushyppääjä Iida Lounela.

Katja Karjalainen osallistuu Pariisissa jo viidensiin paralympialaisiinsa. Karjalainen on kilpaillut vaikeavammaisimpien ryhmässä 1.

Paralympialaisten ensikertalainen Iida Lounela kilpailee heikkonäköisten T12-luokassa.

Tummahiuksinen Barbie-nukke, jolla on valkoinen keppi kädessä. Otsalla lasit. Lila röyhelömekko, vaaleanpunainen toppi.
Näytä kuvan suurikontrastinen versio Suurena kuvaa
Kuva: Mattel

Barbiesta sokea versio

Sokea Barbie-nukke on suunniteltu yhteistyössä Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian näkövammaisliittojen kanssa. Barbiella on silmillään tummat lasit ja kädessään valkoinen keppi.

Nuken vaatteiden materiaali on tarkoituksella sellainen, että näkövammainen lapsi pystyy mahdollisimman hyvin tunnustelemaan sitä.

Sokean Barbien pakkauslaatikkoon on kirjoitettu Barbien nimi pistekirjoituksella.

Naisen päässä silmälasit, joiden sangassa on kiinni musta pitkulainen laite. Nainen painaa laitetta etusormellaan.
Näytä kuvan suurikontrastinen versio Suurena kuvaa
OrCam MyEye on silmälasin sankaan kiinnitettävä laite.
Kuva: Laura Oja

OrCam lopettaa näkemisen apuvälineiden kehittämisen

Israelilainen yritys OrCam, joka on kehittänyt teknisiä apuvälineitä näkö- ja kuulo- vammaisille, aikoo lopettaa näkemiseen liittyvien apuvälineiden kehittämisen. Jatkossa OrCam keskittyy kuulovammaisten digitaalisiin kuuntelulaitteisiin.

OrCamin näkemiseen liittyvä apuvälineliiketoiminta on ollut yrityksen ydintoimintaa sen perustamisesta vuodesta 2010 lähtien. Suomessa näkövammaisille tutuin tuote lienee OrCam MyEye, silmälasinsankaan kiinnitettävä lukulaite, joka tunnistaa tekstin ja lukee sen ääneen.

Jos palvelu ei toimi, älä jää tuskailemaan

Jos olet tyytymätön saamaasi palveluun tai hoitoon, kannattaa ottaa asia heti puheeksi ammattilaisen kanssa. Jos se ei selviä, vaikuttamiskeinoja löytyy. Ne eivät myöskään vaaranna palveluidesi tai hoitosi saatavuutta.

Voit antaa palautetta keskustellen, kirjallisesti tai sähköisten palautekanavien kautta. Voit tehdä myös kirjallisen muistutuksen tai kantelun. Apua saat sosiaali- ja potilasasiavastaavalta.

Lue lisää aiheesta verkkosivuiltamme www.nakovammaistenliitto.fi Ajankohtaista-osiosta.

Huolta leikkauksista

”Olemme huolissamme nuorten ammatilliseen kuntoutukseen ja nuoren kuntoutusrahaan kohdistuvista heikennyksistä. Näkövammaisten nuorten osalta hallituksen esitys voi mm. lisätä opintojen keskeyttämistä ja heikentää työelämään kiinnittymistä.”

Lue lisää: x.com/NKLry

54 %

suomalaisista näkövammaisista on perheeseen kuulumattomia.