Terveellinen työyhteisö
Työpäiviä on vuodessa keskimäärin noin 250. Mikäli työpaikalla vietetään 40 tuntia viikossa, kertyy vuodessa työtunteja 10 000. Miten käytetty aika tukee terveyttäsi ja työkykyäsi? Miten työyhteisö voi tukea työssäjaksamistasi?
Kun arvioidaan, miten yksilön voimavarat ja työn vaatimukset kohtaavat, puhutaan työkyvystä. Johtaminen, työyhteisö ja työolot ovat yksi työkyvyn muodostavista neljästä peruspilarista. Muita pilareita ovat ihmisen terveys ja toimintakyky, osaaminen sekä arvot, asenteet ja motivaatio. Työkykyyn vaikuttavat myös yksilön elämäntilanne ja yhteiskunnalliset tekijät.
Tuore Miten Suomi voi -tutkimus toi ilmi, että yhteisöllisyyden vahvistaminen voi tuoda työpaikoille lisää hyvinvointia ja motivaatiota.
Työyhteisön vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin
– Työyhteisön toimivuus on yksi työntekijöiden terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Sosiaalinen tuki lieventää kuormitustekijöiden tuomaa terveydellistä haittaa, ja on siksi vahva voimavaratekijä, kertoo Heli Hannonen, työterveyspsykologi Työterveyslaitokselta.
– Miten Suomi voi -tutkimuksessa todettiin, että sosiaalinen tuki on yhteydessä työtyytyväisyyteen, työnimuun, pystyvyyden kokemukseen ja yhteisöllisyyteen, Hannonen jatkaa.
– Samaisessa tutkimuksessa todetaan myös, että sosiaalinen tuki auttaa torjumaan työuupumusta ja työssä tylsistymistä sekä vähentämään irtisanoutumisajatuksia.
Lisäksi arvostuksen osoittamisen työyhteisössä on todettu olevan yhteydessä palautumiseen sosiaali- ja terveysalalla.
Hannonen nostaa isona työn mielekkyyteen vaikuttavana tekijänä työn tekemisen sujuvuuden.
– Työn perusrakenteet olisi hyvä olla kaikille selvät ja yhtenevät. Näitä ovat yhteinen käsitys siitä mitä tehdään, yhteinen tavoite ja suunta sekä selkeä käsitys työnjaosta. Työn sujuvaa tekemistä tukeva johtaminen ja avoin vuorovaikutus ovat myös tärkeitä, Hannonen sanoo.
– Olennainen osa työyhteisön toimivuudesta koostuu työn järjestämisestä niin, että työpaikalla on helppo keskittyä työn tekemiseen. Pikkujoulut ja yhteiset virkistyspäivät toimivat osaltaan työyhteisöä ja -ilmapiiriä tukevina asioina, mutta jos työn sujuva tekeminen tökkii, nämä eivät yksistään riitä työyhteisön ilmapiirin luomiseen ja ylläpitämiseen, Hannonen toteaa.
Nykyään tunnistetaan stressin ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden kasautumisen vaikutuksia terveyteen jo hyvin. Siksikin työntekoa tukeviin elementteihin olisi syytä panostaa kaikkialla.
Työyhteisön roolit – kenellä on vastuu mistäkin?
– Työnantajan vastuulla on työyhteisön toimivuuden edistäminen, sen aktiivinen seuranta ja aktiivisen keskustelun käyminen aiheesta työyhteisön kanssa, Hannonen kertoo. Työnantajan tehtävä on huolehtia, että työntekijät tietävät, mitä tehdä ja mikä on työnjako eri tehtävänkuvissa.
Lisäksi työnantajan tehtävänä on mahdollistaa keskustelufoorumit niin hyville kuin kehitystäkin vaativille asioille.
– Käytännössä tämä tarkoittaa usein säännöllisiä palaverikäytäntöjä, joissa on riittävästi aikaa keskustelulle, Hannonen jatkaa.
Kaikkia koskettavaksi vastuuksi ja tehtäväksi Hannonen nimeää asiallisen, oikeudenmukaisen, tasapuolisen ja ystävällisen toiminnan ja käyttäytymisen.
– Työpaikalla pitää käyttäytyä paremmin kuin kotonaan, Hannonen toteaa.
Jokaisen vastuulla on myös nostaa esille asioita, jotka eivät syystä tai toisesta suju. Työntekijä vastaa siitä, että hoitaa oman työnsä.
Fyysistä aktiivisuutta lisäävät tempaukset
Fyysistä aktiivisuutta lisäävät toimet ja tempaukset tukevat terveyttä ja hyvinvointia. Näin käy ilmi myös Työterveyslaitoksen toukokuussa ilmestyneestä tiedotteesta, jossa todettiin toimistokävelyn olevan mitatusti toimivin istumatyön tauottaja ja jo parin minuutin pyrähdyksen vähentävän istumisen haittoja.
Yksittäisissä työterveyttä kohentavissa tempauksissa on haasteena usein se, että ne kestävät vain tempauksen ajan.
Hannonen kannustaakin pohtimaan, mitkä ovat itselle mieluisia pieniä muutoksia työpaikalla ja arjessa, joita pystyy ylläpitämään pidemmällä tähtäimellä.